Lippukunnastamme Japaniin 23. maailmanjamboreelle ja Suomen joukkueen oheismatkalle lähti kaksi ihmistä, minä ja Kerkko. Lähdimme Helsinki-Vantaalta keskiviikkona ja lensimme Munchenin kautta Tokioon, jonne saavuimme torstaina. Tarina kertoo että osa saksalaisista ainakin paluumatkalla lensi Helsingin kautta, kun suomalaiset lensivät Saksan kautta. Tokiossa ensimmäisenä päivänä kiertelimme tilausbussilla temppeleitä ja kävimme Tokion kaupungintalon näköalatasanteella. Toisen päivä Tokiossa vietimme pienemmissä ryhmissä kaupunkia kierrellen. Käytimme muun muassa julkisia ja pääsimme siten tutustumaan paikalliseen metroon. Vierailimme esimerkiksi paikallisissa elektroniikkakaupoissa. Seuraavana päivänä jatkoimme matkaa Fuji-vuoren kupeeseen jossa meillä oli kävelyretki näköalatasanteelle (n. 1,5 km suuntaansa +30 celsiusastetta). Täältä menimme perinteiseen majataloon, ryokaniin, jossa meidät majoitettiin tatamipedeille ja annettiin yukata-kaavut. Yövyttyämme lähdimme kohti Kiotoa shinkansenilla, luotijunalla. Kiotossa tutustuimme vanhaan pääkaupunkiin ja kiertelimme nähtävyyksiä, esimerkkinä kultainen temppeli. Kiotosta lähdimme jamboreelle varatulla shinkansenilla kohti Yamaguchia ja leiripaikkaa.
Kun saavuimme leiriin, meidän piti hakea tarvikkeet, pystyttää teltat ja katokset sekä tehdä ruoka.
Vasta seuraavana iltana oli avajaiset, jonne kokoontui kaikki 30 000 partiolaista.
Avajaisia seuranneena päivänä lähdimme klo 5.00 Hiroshimaan. Täällä tutustuimme museo Memorial parkiin ja kuuntelimme pommista selvinneiden tarinoita.
Päivärytmi oli suhteellisen yksinkertainen. Klo 6.00-7.00 herätys, mahdollinen suihku, aamupalan teko ja syöminen, laakso/vapaa-aika, lounas mallia patonki, bagel/pitaleipä, sipsiä, jokin valmis lihan kaltainen, hedelmä, yleensä banaani ja pillimehu. Allekirjoittanut ei ole näistä syönyt tulonsa jälkeen oikeastaan mitään lihaa, mehuja ja appelsiineja lukuunottamatta. Iltäpäivällä oli joko laakso tai vapaa-aikaa, jonka jälkeen piti tehdä päivällinen. Päivällisen jälkeen saattoi olla ilta-ohjelmaa, joihin kuului muun muassa iltanuotio saksalaisten kanssa, alaleiri-ilta, avajaiset, areena show ja päättäjäiset.
Laaksoihin kuului tiede, global developement village, vesi ja kulttuurinvaihto. Tieteessä esiteltiin mm. vetyautoja, radioamatöörien toimintaa (kyseiset partiolaiset ottivat leirin aikana yhteyden ISS:älle) ja elektroniikkaa. GDV:ssä oli mm. luonnon suojelua, erinäköisiä ekokaupunkihankkeita ja veden puhdistamista. Kulttuurinvaihdossa useimmilla mailla oli oma ständinsa, jossa esiteltiin kyseisien maan kulttuuria. Vesilaaksossa pääsi luonnollisesti uimaan ja suomalaiset olivat myös pystyttäneet saunan.
Vapaa-aika päivällä meni savussa istuskellessa, koska vasta auringon laskettua klo 19-20 pystyi leirissä liikkumaan, sillä päivällä oli yli 30 astetta lämmintä, ei tuullut eikä satanut ja ilmankosteuskin oli korkea. Auringon vaikutuksesta kertoo jotain se, että itse poltin selkäni paidan läpi.
Kaiken kaikkiaan jamboree oli hyvä kokemus ja suosittelemme sitä niille, joilla on mahdollisuus lähteä vuonna 2019 leiriläiseksi. Jamboreella pääsee tutustumaan muihin kulttuureihin sekä kokemaan todellisen suurleirin.
Leo Lahti
